Kuva jossa näkyvät etsivän työn työntekijät takaapäin reput selässä kadulla.

“Kovat on ajat, mutta kovia on tytötkin”* – Etsivä löytää -hanke kohtaa vaikeassa asemassa olevia

Etsivä löytää -hanke on tehnyt etsivää päihdetyötä kesäkuusta 2021 alkaen. Asiakkaiden elämäntilanteeseen liittyy monenlaisia haasteita. Hanketyöntekijät Anu Ruotsalainen ja Hanna Riihimäki nostavat esille mm. voimistuvan stigman ja vaikeuden päästä palveluiden piiriin.

”Ihminen ihmiselle -ajatus on punainen lanka, joka ohjaa työtämme”, Anu kertoo. Muissa kohtaamisissa päihteitä käyttävät tulevat harvoin kohdatuksi samanarvoisina ihmisinä muiden kanssa. ”Asiakaskuntamme kohtelu julkisissa tiloissa on mennyt huonommaksi. Päihteitä käyttävät ihmiset ajetaan pois julkisista tiloista, vaikka he eivät tekisi muuta kuin istuisivat rauhallisesti penkillä.” Hanna kokee, että tämä lisää heidän asiakkaidensa tarvetta tulla nähdyksi ja kuulluksi.

”Helsingissä on useita jalkautuvaa päihdetyötä tekeviä tahoja, mutta Espoossa ja Vantaalla toimijoita on hyvin vähän”, Hanna kertoo. “Erityisesti siellä ihmiset ovat tosi onnellisia ja vilpittömän kiitollisia meidät kohdatessaan. Kohtaamiset voivat olla pitkiäkin; ihmiset ovat todella ilahtuneita siitä, että heitä kuunnellaan.”

Hanna kokee, että päihteitä käyttävien nuorten määrä on kasvanut kaduilla. Heitä on vaikea saada palveluihin tai edes keskustelemaan, sillä he suhtautuvat päihdetyöntekijöihin varauksella. Välipalan tarjoaminen on yksi tapa rakentaa vähitellen luottamusta päihteitä käyttävien ihmisten kanssa. Joskus ensimmäinen keskustelu kadulla kohdatun asiakkaan kanssa käydään pari vuotta ensimmäisen kohtaamisen jälkeen. ”Kynnystä meidän kanssa keskusteluun madaltaa myös se, että emme ole viranomaisia ja meidän kanssa voi jutella anonyymisti”, Anu kertoo.

Palvelut asiakkaiden saataville

Hankkeen työhön kuuluu myös palveluohjausta. Palveluohjauksessa asiakasta autetaan löytämään hänelle sopivia palveluita. Hankkeen työntekijä kertoo palveluista, jotka voisivat olla sopivia, mutta asiakas päättää, mitä hän kokee tarvitsevansa. Palveluohjauksessa näyttäytyy palvelujärjestelmän pirstaleisuus: ”Meidän ammattilaistenkin on joskus vaikea löytää tietoa palveluista. Kuinka vaikeaa se onkaan ilman puhelinta ja asuntoa olevalle asiakkaalle”, Anu pohtii.

Hankkeen alkuaikoina Espoossa ja Vantaalla oli nykyistä vähemmän palveluita, joihin ohjata asiakkaita. Viime vuonna molempiin kaupunkeihin avattiin päiväkeskukset. "Ihmiset ovat löytäneet näihin palveluihin ja tarve on ollut ihan valtava”, Hanna kertoo.

Anun ja Hannan mukaan asiakkaat kokevat palveluihin pääsemisen vaikeaksi. Palveluiden saavutettavuudessa on myös alueellisia eroja, sillä joistakin kaupunginosista on varsin pitkä matka palveluihin. Jalkautuvalla työllä palveluita on saatu lähemmäksi asiakaskuntaa. ”Esimerkiksi hyvinvointialueen terveysneuvontapiste Linkki, joka ei yleensä tee jalkautuvaa työtä, on lähtenyt meidän mukaan jalkautumaan ja kohtaamaan asiakkaita”, Anu kertoo. 

Yhteistyökumppaneiden määrä on kasvanut hankkeen aikana. Yksi tärkeä yhteistyökuvio on mahdollistanut yliannostuksia ehkäisevien fentanyylitestien jakamisen asiakkaille jalkautuvassa työssä. ”Taidamme edelleen olla ainut toimija, joka niitä jakaa”, Hanna arvelee.

Hyviä keskusteluita kirjastossa

Korona-aikaan Oodi-kirjaston asiakaskunnassa oli paljon päihteitä käyttäviä, kun monet muut tilat olivat kiinni. Kirjasto kutsui Etsivä löytää -hankkeen kirjastoon tätä asiakasryhmää kohtaamaan. Korona-ajan jälkeen päihteitä käyttävät asiakkaat eivät ole enää näkyneet yhtä vahvasti kirjaston asiakaskunnassa. Hankkeen työntekijät käyvät edelleen Oodissa, mutta työn painopiste siellä on muuttunut: ”Monet ihmiset ovat kiinnostuneita aihepiiristä, vaikka eivät ole meidän asiakaskuntaa. Aihe koskettaa jollain tavalla lähes kaikkia suomalaisia, ja olemme käyneet kirjaston asiakkaiden kanssa monia hyviä keskusteluita”, Anu kertoo.

Tärkeä työ saa jatkua

Etsivä löytää -toiminta alkoi kolmivuotisena hankkeena kaksi ja puoli vuotta sitten. Kolmihenkiseen tiimiin kuuluu Anun ja Hannan lisäksi hankevastaava Annika Mansner. “Olemme hiotuneet tosi hyväksi tiimiksi, mikä on tärkeää, kun tehdään työtä vaikeiden ja raskaiden asioiden äärellä”, Hanna kertoo. Asiakkaat ovat tulleet muutaman vuoden aikana tutuiksi ja heidän luottamuksensa on vähitellen saavutettu. STEAn tuoreen avustusehdotuksen mukaan keväällä loppuvan hankeajan jälkeen toiminta saa jatkua kohdennetulla toiminta-avustuksella.

 

Teksti: Outi Tulijoki

 

*) = Kirjaston asiakkaan spontaani palaute hankkeen työntekijöille

Lue seuraavaksi

Suunta-kurssi alkaa 18.3. – hae mukaan!

27.2.2024

Suunta-kurssi on työ- ja opiskeluelämään valmentava kurssi päihdekuntoutujille. Seuraava kurssi alkaa 18.3. Kurssilla on vielä tilaa, hae mukaan!

Haemme avustavaa ohjaajaa etsivään työhön ja nuorten kohtaamispaikkaan!

2.2.2024

Työntekijä tulee työskentelemään avustavana ohjaajana päihteitä käyttäville suunnatussa Etsivä löytää -toiminnassa ja Nuorten tukikohta -hankkeessa. Työnkuvaan kuuluu mm. etsivää ja jalkautuvaa työtä, palveluohjausta, kohtaamispaikkatoimintaa ja verkostoyhteistyötä. Haethan tehtävään viimeistään 15.2.2024.