Nt avajaiset verkkosivuille

Nuorten tukikohdan avajaiset kokosivat yhteen päättäjät ja yhteistyökumppanit keskustelemaan nuorten tilanteesta ja auttamisen keinoista

Tukikohta ry:n ylläpitämä matalan kynnyksen kohtaamispaikka Nuorten tukikohta vietti uusien tilojensa avajaisia perjantaina 19.4. Tilaisuuteen osallistui lähes 80 yhteistyökumppania ja päättäjää. Vieraat pääsivät tutustumaan kohtaamispaikan toimintaan, nuorten parissa tehtävään palveluohjaukseen ja etsivään työhön sekä keskustelemaan keinoista nuorten auttamiseksi.

Mia Laiho: “Kohtaaminen, jota nuori voi matalan kynnyksen tuen piirissä saada, voi olla suunnan muuttava”

Tilaisuuden avasi kansanedustaja ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Mia Laiho (kok). Laiho nosti puheenvuorossaan esille lasten ja nuorten mielenterveyden haasteet. Palvelujärjestelmän kehittämiskohteina hän mainitsi muun muassa päihdehoitoon pääsyn ja palveluiden saatavuuden, joissa hänen mukaansa on haasteita erityisesti nuorten kohdalla.

“Matalan kynnyksen tuki on tärkeää, sillä sen avulla voidaan tavoittaa nuoria, joilla ei välttämättä itsellään ole mahdollisuutta tai resursseja selvittää palvelupolkuja. Etsivä työ on tässä tärkeässä roolissa”, Laiho totesi. “Kohtaaminen, jota nuori voi matalan kynnyksen tuen piirissä saada, voi olla täysin suunnan muuttavaa. Tärkeä asia on, että nuori kohdataan ihmisenä ja että näemme heidän ulkokuorensa ja ongelmiensa taakse. Jokainen on yksilö ja ihminen omine taustoineen ja kokemuksineen.”

 

Hanna-Leena Mattila: “Käyttötilat ovat inhimillistä päihdepolitiikkaa - ne tavoittavat ihmisiä, jotka muuten jäisivät turvaverkkojen ja hoitopolkujen ulkopuolelle”

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Hanna-Leena Mattila (kesk) nosti puheenvuorossaan esille inhimillisen päihdepolitiikan merkityksen. “Terveydenhuollossa päihteitä käyttäviä ei aina nähdä tasavertaisina ja heidän ihmisarvo saatetaan kyseenalaistaa”, Mattila arvioi.

Mattila peräänkuulutti puheenvuorossaan inhimillistä päihdepolitiikkaa, josta yhtenä esimerkkinä toimivat huumeiden valvotut käyttötilat. Käyttötiloja koskeva kansalaisaloite on parhaillaan eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan käsittelyssä. Mattila kertoi suhtautuneensa käyttötiloihin aluksi kielteisesti, mutta tutustumismatka Kanadan ja Yhdysvaltojen käyttötiloihin muutti hänen mielipiteensä.

“Siellä oltiin havaittu, että käyttötilojen toiminta on inhimillistä huumepolitiikkaa. Niiden avulla on pystytty tavoittamaan ihmisiä, jotka muuten jäisivät tukiverkkojen ja hoitopolkujen ulkopuolelle”, Mattila kertoi.

Käyttötiloihin liittyvät mielipiteet jakavat voimakkaasti kansanedustajia myös eduskuntaryhmien sisällä. Olennaista Mattilan mukaan on, että ihmiset saavat tutkimukseen perustuvaa tietoa aiheesta. “Jos asiasta ei tiedä, mielipiteet ovat helposti jyrkkiä ja saatetaan ajatella, että käyttötilat vain yllyttäisivät huumeiden käyttöön”, Mattila totesi. “Käyttötilojen lisäksi tarvitaan panostuksia ennalta ehkäisevään päihdetyöhön ja ylipäänsä nuorten mielenterveyden ja terveyden vahvistamiseen. Silloin työ on kaikkein vaikuttavinta.”

Li Andersson: “Nuorten huumekuolemat ovat suomalainen ihmisoikeusongelma”

Kansanedustaja ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsen Li Andersson (vas) piti tärkeänä, että käyttötiloja koskevan kansalaisaloitteen myötä ylipäänsä keskustelu Suomen huumausainepolitiikasta on vahvistunut. “Nuorten huumekuolemat ovat suomalainen ihmisoikeusongelma”, Andersson korosti. “Tässä keskustellaan nuorista ihmisistä ja estettävistä olevista kuolemista. Aiheen tulisi olla poliittisella agendalla paljon näkyvämmässä roolissa.”

Andersson kertoi kannattavansa käyttötilojen kokeilemista Suomessa, mutta painotti, että yksinään se ei riitä ratkomaan suomalaisen päihdetilanteen ongelmia. “Sen lisäksi tarvitaan hoitoon hakeutumisen kynnyksen madaltumista ja stigman purkamista. Meidän tulisi kaikin tavoin pyrkiä siihen, että ihmiset uskaltaisivat olla yhteydessä niin viranomaisiin kuin terveydenhuollon ammattilaisiin, kun tarve on. Myös palveluita tulee parantaa niin, että ne aidosti pystyvät auttamaan, kun ihminen haluaa yrittää päästä riippuvuudesta eroon. Näinhän se ei ole tällä hetkellä. Meillä on myös erittäin merkittäviä alueellisia eroja eri paikkakuntien välillä”, Andersson sanoi.

Tilaisuus herätti keskustelua nuorten päihdetilanteesta, auttamisen keinoista sekä sote-järjestöjä uhkaavista leikkauksista

Tilaisuus herätti tärkeää keskustelua nuorten päihdetilanteesta ja yhteiskunnallisista keinoista nuorten auttamiseksi. Suomi on Euroopan kärkimaa alle 25-vuotiaiden kuolemissa (Euroopan huumeraportti 2022). Nuorten kokema uupumus, ahdistuneisuus ja huoli omasta mielialasta ovat yleistyneet, ja myös nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarve on kasvanut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi (Helakorpi & Kivimäki 2021). Päihdekulttuurissa viimeisten vuosikymmenten aikana tapahtuneet muutokset, kuten markkinoiden monimuotoistuminen, päihdekaupan siirtyminen verkkoon ja huumeiden kokeilun käytön lisääntyminen, haastavat nykyistä palvelujärjestelmää ja päihdepolitiikkaa (Hakkarainen ym. 2020).

Tukikohta ry:n etsivässä työssä päihteitä käyttäviä nuoria kohdataan kaduilla yhä enemmän. “Kohtaamamme nuoret ovat usein jo syvällä päihdemaailmassa vailla heille kohdennettuja palveluita. Nuoresta iästään huolimatta heillä on hyvin haastavia elämäntilanteita, kuten riippuvuustasoista päihteiden käyttöä, asunnottomuutta, haasteita ihmissuhteissa, koulutuksen puutetta ja heikko taloudellinen tilanne”, Nuorten tukikohdan hankevastaava Annika Mansner avaa työssä tehtyjä havaintoja.

Järjestöissä nähdään konkreettisella tavalla se, miten palvelujärjestelmän puutteet ja ongelmakohdat heijastuvat apua tarvitsevien tilanteeseen. “Osa kohdatuista nuorista on pudonnut pois palvelujärjestelmästä, eikä heillä ei ole välttämättä tietoa, miten ja mihin tulisi hakeutua. Hoitoon pääsyn haasteet, palveluiden alueellinen eriarvoisuus ja epäonnistuneet palvelukohtaamiset rikkovat nuorten luottamusta järjestelmään ja vaikeuttavat palveluihin menemistä ja niihin sitoutumista”, Mansner toteaa.

Järjestöillä on keskeinen rooli nuorten tavoittamisessa ja kiinnittämisessä palveluiden piiriin. Työtä tehdään lähellä ihmistä ja heidän arkeaan, ja sen myötä järjestöille muodostuu syvää ymmärrystä asiakkaiden tuen tarpeista. Kokonaisvaltainen kohtaaminen on sisäänrakennettu osa järjestötoiminnan arvopohjaa, ja mielenterveys- ja päihdeongelmien yhteenkietoutuneisuudesta vallitsee vahva ymmärrys (Jurvansuu & Rissanen, 2017). Järjestöt toimivat usein siltoina ja luottamuksen rakentajina asiakkaiden ja palvelujärjestelmän välillä.

“Rakennamme asiakkaisiin luottamuksellisia suhteita ja ohjaamme heitä tarvittavien palveluiden äärelle. Meiltä nuoria kohtaavilta työntekijöiltä se vaatii usein paljon nuoren tukemista, kannustamista ja rohkaisemista”, Mansner korostaa. “Otamme huomioon aina asiakkaan voimavarat ja sen, mikä on realistista tällä hetkellä.”

Tilaisuudessa keskustelua herättivät sosiaali- ja terveysalan järjestöihin kohdistuvat leikkaukset, joihin myös Tukikohta ry yhdessä muiden mielenterveys- ja päihdealan järjestöjen kanssa on ottanut kantaa. Leikkaukset tulevat vaikuttamaan erityisesti heikossa asemassa oleviin ihmisiin, jotka saavat merkittävää apua ja tukea järjestöjen kautta.

“Yritämme pitää sotejärjestöjen puolta tässä asiassa”, Mia Laiho (kok) totesi puheenvuorossaan. “Tulee katsoa tarkkaan, miten niitä (leikkauksia) kohdennetaan. Jos jokin palvelu jää pois, tulee miettiä, mitä sitten tapahtuu.”

“Itse olen erittäin huolissani siitä politiikasta, mitä tässä maassa nykyisen hallituksen toimesta tehdään”, Li Andersson (vas) totesi tilaisuudessa. “Vetoan hallitukseen, että tekisitte kaikkenne järjestöleikkausten lieventämiseksi, koska meillä ei ole mielestäni turhaa sotealan toimijaa tai järjestöä tässä maassa. Monet niistä tekevät juuri sitä ennalta ehkäisevää päihdetyötä tai matalan kynnyksen työtä lasten ja nuorten parissa, jota mikään muu toimija ei tässä maassa tee.”

 

Teksti: Elsa Pingoud

 

Lähteet:

Euroopan huumeraportti - Suuntauksia ja muutoksia, s.17. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus. (2022).

Hakkarainen, P., Karjalainen, K. & Salasuo, M. (2020). Nuoret, entiset nuoret ja huumeet: Miten sukupolvi näkyy huumeiden käytössä ja huumemielipiteissä? Yhteiskuntapolitiikka 85, s. 5-6.

Helakorpi, S. & Kivimäki, H. (2021). Lasten ja nuorten hyvinvointi – Kouluterveyskysely 2021. THL, tilastoraportti 30.

Jurvansuu, S. & Rissanen, P. (2017). Päihde- ja mielenterveystyön yhdistäminen: sektorirajat ylittävä toiminta päihde- ja mielenterveysyhdistyksissä. Tietopuu: katsauksia ja näkökulmia, 2.

 

Lue seuraavaksi

Haemme hanketyöntekijää Nuorten tukikohtaan

22.5.2024

Haemme hanketyöntekijää Nuorten tukikohtaan. Nuorten tukikohta on vuonna 2023 käynnistynyt kolmivuotinen hanke, joka on perustanut päihteitä käyttäville 18-25-vuotiaille nuorille suunnatun kohtaamispaikan Helsingin keskustaan. Haku päättyy 4.6.2024.

Tukikohdan EU-vaaliteemat 2024

21.5.2024

Eurooppalaisessa päätöksenteossa on tärkeää keskittyä yhtenäisemmän päihdepolitiikan luomiseen eri jäsenmaiden välillä. Tukikohta ry:n vaaliteemat korostavat yhteistyön ja tutkimusnäyttöön perustuvien toimien merkitystä.