”Ok-hankkeella on ollut tosi iso merkitys minun elämässä, mitä en osannut edes kuvitella, kun lähdin mukaan. Pitkästä aikaa minulla on haaveita tulevaisuuden suhteen. Menen niitä kohti hitaasti, mutta varmasti”, kertoo OK-hankkeeseen osallistunut 37-vuotias hankekehittäjä Kaisa.

”Opioidikorvaushoidossa olevat ihmiset haluavat osallistua yhteiseen toimintaan ja vaikuttamiseen yhteiskunnassa. Siihen pitää vain antaa aidosti mahdollisuus”, sanoo neuvotteleva virkamies Elina Kotovirta sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Korvaushoidossa olevat ihmiset ja ammattilaiset kehittivät OK-hankkeessa osallisuutta tasavertaisina hankekehittäjinä. Yhteiskehittämiseen osallistui kaikkiaan satoja korvaushoidossa olevia ihmisiä. Moni heistä ei ollut tätä aiemmin kiinnittynyt yhteiskuntaan.

Osallistumismahdollisuuksia tulisikin tukea yhdenvertaisesti. Erityisesti tulee tukea niitä, joille yhteiskuntaan osallistuminen ei ole helppoa. Mikään taho ei kuitenkaan voi vahvistaa osallisuutta yksin.

Osallistuminen toi elämään rakennetta

Osallistujat saivat rytmiä ja rakennetta elämään. Vastuunotto omasta elämästä lisääntyi, mikä näkyi itsetunnon nousuna. He kokivat voivansa vaikuttaa hoitojärjestelmään ja korvaushoitoon liittyvän stigman vähentämiseen.

Osallistujilla oli mahdollisuus kouluttautua kokemusasiantuntijoiksi. Koulutuksen läpi käyneet kertoivat koulutuksen lisänneen heidän toimintakykyään. Osallistuminen auttoi näin myös kuntoutumisessa.

Työntekijät nostivat yhdeksi tärkeimmistä tekijöistä vastuun antamisen kautta syntyneet onnistumisen kokemukset. Osallisuuden kokemusta lisäävät hyvin pienet ja arkiset asiat. ”Arvostusta ja luottamusta. Sitä jos ei oo, niin ei voi oikein mitään. Sit se luottamuskaan ei vaan laskeudu jostain, sitä pitää tehdä yhdessä. Ihan sama leivotaanko pullaa vai käydäänkö kahvilla.”

”Olen käynyt ison muutoksen läpi kaikin puolin, niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Kuntoutumiseni tuli kaikille vähän yllätyksenä, että minä, toivoton tapaus, olen tässä ihan eri ihmisenä. Luottamus ja rehellisyys ovat auttaneet eteenpäin. Olen voimaantunut, saanut toteuttaa itseäni ja päässyt vaikuttamaan asioihin”, jatkaa Kaisa.

Hanke rakensi reittejä yhteiskuntaan edistämällä vertais- ja kokemusasiantuntijatoimintaa, yhteisöllisiä työmuotoja, työ- ja toimintavalmiuksien lisäämistä sekä opinto- ja työllistymispolkuja. Hyvät käytännöt jaetaan korvaushoidon toimijoiden käyttöön.

Lisätietoa

Irina Köntti, hankepäällikkö, A-klinikkasäätiö, Opioidikorvaushoidossa olevien sosiaalisen osallisuuden vahvistamisen kehittämishanke (OK) 2016–2019, puh. 050 3087 838, irina.kontti@a-klinikka.fi

Teemu Kaskela, tutkija, A-klinikkasäätiö, puh. 050 4300 545, teemu.kaskela@a-klinikka.fi

Hankkeen loppuraportti on sähköisessä muodossa luettavissa täällä.

Hankkeessa olivat mukana A-klinikkasäätiö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitosHelsingin Diakonissalaitoksen Hoiva OySovatek-säätiöTukikohta ry ja Kirkkopalvelut ry/Seurakuntaopisto. A-klinikkasäätiö vastasi hankkeen koordinoinnista.

Kolmivuotisen hankkeen rahoitti Euroopan sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelma.

Avainsanat: korvaushoito, osallisuus, toimintakyky

Tietoa sivustolla käytettävistä evästeistä