qrf

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat haavoittuvassa asemassa palvelujärjestelmässä

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluvat joutuvat yhä edelleen kohtaamaan leimatuksi tulemista, ulkopuolisuutta ja ennakkoluuloja. Erityisen haavoittuvaksi asema muodostuu, jos ihminen putoaa lisäksi yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle.

Sen on kokenut Juha Hyrkäs. Hän joutui asunnottomaksi viisi vuotta sitten hakiessaan taloudellista tukea asumiseen. Hakemus jäi järjestelmävirheen vuoksi rekisteröitymättä, eikä päätöstä sen vuoksi kuulunut. Vuokra-asunto meni alta ja Juha joutui tyhjän päälle.

Sen jälkeen Juha on joutunut kamppailemaan vuosien ajan yhteiskunnan byrokratiaviidakossa ja palvelujärjestelmän kiemuroissa. Asumispalveluissa asioidessaan hän on saanut osakseen leimaavaa kohtelua, eikä hänen yksilöllisiä tuen tarpeitaan ole huomioitu. Toimeentulotuen maksaminenkaan ei ole sujunut ongelmitta, vaan raha on ohjautunut väärille tileille. Myös terveydenhuollossa Juha on kokenut epäoikeudenmukaisuutta. Vakituisen asunnon puuttuessa hän ei ole voinut saada tarvitsemaansa hiv-lääkitystä. Lääkitys tulee ottaa päivittäin samaan aikaan. Asunnon puuttuminen on nähty riskinä, kun turvallista säilytyspaikkaa lääkkeille ei ole. Epäsäännöllinen lääkkeiden ottaminen voi taas johtaa lääkeresistenssiin.

Seksuaalivähemmistöön kuuluminen voi johtaa monenlaiseen syrjintään palvelujärjestelmässä

Seinä on tullut vuosien varrella vastaan niin usein, että se on aiheuttanut väsymystä ja turhautumista. Silti Juha jaksaa taistella oikeuksiensa puolesta ja viedä asioita eteenpäin.

"Sen lisäksi, että pyrin löytämään ratkaisuja ja oikeuden tilanteeseeni, haluan olla vaikuttamassa myös laajemmin sateenkaariasunnottomien asemaan - tuoda näkyville epäkohtia aktiivisen vaikuttamistyön avulla", Juha painottaa.

“Omasta kokemuksestani tiedän, että esimerkiksi seksuaalivähemmistöön kuuluminen voi johtaa monenlaiseen syrjintään palvelujärjestelmässä.”

Vaikuttamistyö tarkoittaa Juhan kohdalla aktiivista yhteydenpitoa päättäjiin ja järjestöihin, osallistumista eri vaikuttamistyön verkostoihin, lukemattomia keskusteluja, tutustumista uusiin ihmisiin, järjestelmän epäkohtien esiin tuomista, lakialoitteiden suunnittelua, yhteydenpitoa mediaan, haastatteluihin osallistumista sekä kannanottoja sosiaalisessa mediassa.

Äänekkyyttä tarvitaan, sillä usein ihmisellä ei ole voimavaroja tai resursseja lähteä taistelemaan tilanteessaan - etenkin, jos voimavarat ovat muutoinkin vähissä.

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöt ovat erityisen haavoittuvassa asemassa

Sateenkaari-ihmisten asunnottomuus on vielä heikosti tunnistettu ja usein näkymättömiin jäävä ilmiö. Asia käy ilmi Euroopan perusoikeusvirasto FRA:n vuonna 2020 julkaistussa tutkimuksessa. Sen mukaan jopa viidesosa kaikista sateenkaari-ihmisistä on kokenut asunnottomuutta. Myös päihdeongelmat ovat heidän kohdallaan yleisiä. Riskikäyttöön saattavat johtaa esimerkiksi syrjintä, vähemmistöstressi ja yksinäisyys. (Päihdelinkki.)

Asunnottomuuden tai päihdeongelmien kanssa kamppailevat ihmiset joutuvat kokemaan usein leimatuksi tulemista. Kun yhtälöön lisätään vielä seksuaalivähemmistöön kuuluminen, asema usein mutkistuu entisestään.

“Tilanteessa on paljon yhteneviä tekijöitä siihen, minkälainen naisen asema on päihdemaailmassa tai asunnottomana", Juha kuvailee.

“Kokemukseni mukaan sateenkaariasunnottomat joutuvat kokemaan alistamista sekä väkivaltaa, niin fyysistä kuin henkistäkin.”

Juhalla on siitä omakohtaista kokemusta. Hätämajoituksissa asuessaan hän on joutunut kokemaan jatkuvaa pelkoa ja väkivallan uhkaa. Hän on joutunut kiristyksen, seksuaalisen hyväksikäytön ja väkivallan uhriksi toisten asukkaiden taholta.

“Homoseksuaalisuuteni vuoksi koin olevani asukkaiden keskuudessa kaikista alinta kastia. Kun olen vienyt asioita palvelukeskuksen tietoon, tapahtumia ei ole lähdetty tutkimaan. Koin tulleeni mitätöidyksi ja jääneeni täysin ulkopuolelle. En uskaltanut lähteä tekemään myöskään rikosilmoitusta, koska silloin asemani olisi ollut vieläkin uhatumpi”, Juha sanoo.

”Sateenkaari-ihmisillä on suurempi todennäköisyys joutua tällaisten tapausten uhriksi. Silloin ei ole ihmekään, jos alun perin päihteetön ihminen päätyykin traumaattisten kokemusten jälkeen käyttämään päihteitä.”

Ihminen tulee kohdata yksilönä

Kun Juha lähti alun perin hakemaan tukea, hänen tuen tarpeensa liittyi vuokratakuun maksamiseen. Muille palveluille ei ollut tarvetta, taloudelliselle tuelle kylläkin.

”Sairauspäivärahahakemukseni vuodelta 2017 on edelleen antamatta. Jouduin väärin perustein toimeentulotukiasiakkaaksi, vaikka kyseessä oli hiv-diagnoosin jälkeen hakemani sairauspäiväraha”, Juha sanoo.

“Minut pyrittiin näkemään tiettyjen linssien läpi - olinhan vailla asuntoa. Minua yritettiin väkisin ohjata mielenterveyspalveluiden piiriin, vaikkei minulla ollut niihin tarvetta, ja sitten päihdekuntoutukseen, vaikka minulla ei ollut päihdeongelmaa. Olen joutunut käänteisen todistustaakan alle päihde- ja mielenterveyslausunnoissa ja todistanut ne verikokein ja lääkärinlausunnoin. Putosin palvelujen väliin, sillä en sopinut kumpaankaan muottiin. Sen vuoksi minua siirreltiin yksiköstä ja luukulta toiseen. Tilannettani ei kuultu, eikä minua kohdattu yksilönä.”

Hän näkee tilanteen vieneen paljon resursseja hukkaan ja tilaa heiltä, jotka aidosti tarvitsisivat kyseisiä palveluja. Juha myös kokee, että palveluiden piirissä hänen ihmisarvoaan ja toimijuuttaan on pyritty häivyttämään.

"Palvelutarvettani arvioitaessa ei ole kiinnitetty huomiota siihen, että minulla on yliopistotutkinto, runsaasti työkokemusta, kokemusta oman yrityksen pyörittämisestä ja kielitaitoa. Se on johtanut siihen, että minua on ohjattu täysin epäsopiviin palveluihin”, Juha toteaa.

Hyvän kohtaamisen tulisi olla kaiken avun saamisen perusta.

“On tärkeää, että jokaisella asiakkaalla on monialainen asiakassuunnitelma, jota arvioidaan säännöllisesti niin, että asiakas itse on siinä läsnä. Esimerkiksi minua koskevia päätöksiä on laadittu niin, etten ole itse edes tavannut kyseistä henkilöä, joka päätöksen tekee.”

Asiakas joutuu usein mukautumaan palvelujärjestelmän asettamiin raameihin ja ehtoihin, kun tilanteen pitäisi olla toisin päin; palvelujärjestelmän tulisi mukautua sen mukaan, miten voidaan tarjota kullekin yksilölle tarpeenmukaisin ja sopivin apu.

Palveluihin tarvitaan lisää yksilöllistä tuen tarpeen arviointia. Hyvän kohtaamisen tulisi olla kaiken avun saamisen perusta. Vasta sen myötä voidaan aidosti keskustella siitä, miten asiakkaalle voidaan tarjota hänen tarpeisiin soveltuva yksilöllinen tuki tai miten rakentaa luottamusta asiakkaan ja järjestelmän välille. Hyvä kohtaaminen on ihmisen hyväksymistä sellaisena kuin hän on - taustastaan riippumatta.

 

Tällä viikolla (27.6.-3.7.2022) vietetään Pride-viikkoa. Viikon teemana on Kohtaamisia. Se muistuttaa siitä, että jokaisella on oikeus tulla kohdatuksi omana itsenään ilman, että ennakkoluulot värittävät kohtaamisia.

Lue lisää: www.pride.fi

Lue seuraavaksi

Näkökulma: Miksi pitkäaikainen kuntoutus on tarpeen vakavasta päihderiippuvuudesta toipumisessa?

13.3.2024

Päihderiippuvuudesta toipuminen on prosessi, johon kuuluu monia erilaisia vaiheita – senkin jälkeen, kun päihteiden käyttö on jo päättynyt. Muutos tapahtuu hitaana prosessina. Pitkä kuntoutus kattaa vain pienen siivun koko matkasta, mutta sen aikana on mahdollisuus tarkastella omaan toipumiseen liittyviä muutosvaiheita sekä nähdä myös toisten läpikäymiä muutosprosesseja.

Yhdessä tekemisen kautta syntyy onnistumisen kokemuksia – “Onneksi on tällaisiakin paikkoja”*

29.2.2024

Tukikohdan Kynnyksetön vapaaehtoistoiminta tarjoaa päihteitä käyttäville ihmisille mielekästä tekemistä ja puuhaa päiviin. Päihteettömän tekemisen kautta asiakkaat saavat pienen pysähdyksen arkeen ja hetkellistä välimatkaa käyttöympyröihin. Lue blogista lisää!