Toimintapäivään osallistuminen on monelle ensikertalaiselle matalan kynnyksen aloitus uudessa ryhmässä. Toimintapäivinä on käyty esimerkiksi kiipeilemässä, kissakahvilassa ja Linnanmäellä. Tekstin yläpuolella on kolme kuvaa, joista vasemmanpuoleisessa on kiipeilyseinä, keskimmäisessä kissa pöydän ääressä ja kolmanneessa portaikko Linnanmäellä.

“Oon ihan juurtunut teidän toimintaan”* – Elämäntaitoryhmä sitouttaa päihteitä käyttäviä

On tiistai, toinen Elämäntaitoryhmän kokoontumispäivistä. Tänään keskustellaan päihteiden käytöstä tai jostain muista ryhmäläisten arkeen liittyvästä asiasta. Torstaina on toimintapäivä, jolloin mennään esimerkiksi keilaamaan tai  museoon.

Ryhmän ohjaajat Lotta Hopia ja Juhani Vihervä ovat lähettäneet muistutusviestin ryhmän kokoontumisesta noin viidelletoista 18–35-vuotiaalle ryhmäläiselle. Paikalle heistä tulee todennäköisesti 2–7. Monen ryhmäläisen elämäntilanne on sellainen, että jokaiselle kerralle osallistuminen ei ole mahdollista. “Voi olla esimerkiksi lääkäriaikoja tai Kela-asioita. Jos päihteiden käyttö on jokapäiväistä, myös sen takia voi olla hankala päästä. Painotamme ryhmäläisille, että ei haittaa, jos ei pääse mukaan joka kerta. Eikä tarvitse kertoa, mikä on syynä, jos ei pääse”, Juhani kertoo. “Meille sitoutuminen tarkoittaa ennemminkin sitä, että asiakas kokee, että hänellä on paikka, jonne mennä.”

Lotta ja Juhani näkevät sitouttamisen pitkäjänteisenä työnä, jonka tulokset näkyvät joskus vasta pidemmän ajan kuluessa. “Joskus on tullut kahdenkin vuoden päästä soitto, että vieläkö teillä on tämä ryhmä”, Lotta kertoo. “Sitten on toki myös myös niitä, jotka eivät tule takaisin. Se kuuluu tähän konseptiin”, Juhani lisää.

Vaikka kaikkia ei voi saada sitoutumaan, asiakkaiden sitoutumista ryhmätoimintaan voi Lotan ja Juhanin mukaan tukea monin tavoin.

“Tule huomenna mukaan keilaamaan!” – matala kynnys aloittaa

Kun Lotta ja Juhani kertovat ryhmän toiminnasta kiinnostuneille, he kertovat aina, että mukaan päästäkseen ei tarvitse odotella päätöksiä tai odottaa seuraavan ryhmän alkamista. “Toiminta menee non-stoppina. Voimme sanoa ryhmästä kiinnostuneelle: ‘Tule huomenna mukaan keilaamaan!' ”, Juhani kertoo.

Osallistumisen kynnystä madaltaviin rakenteisiin kuuluu myös se, että ryhmään osallistutaan anonyymisti nimellä tai lempinimellä. Jokainen myös päättää itse, mitä ja minkä verran haluaa kertoa itsestään muille. Lisäksi jokaisella on mahdollisuus varata ohjaajille yksilöaikoja, jos ei halua keskustella elämäntilanteestaan koko ryhmän kuullen.

“Kiva, että laitatte viestiä”* – yhteydenpito ilahduttaa

Jos jollakin ryhmäläisellä jää useampi tapaaminen väliin, Lotta ja Juhani eivät lopeta heti yhteydenpitoa. He lähettävät noin kuukauden tai parin ajan viestejä, minkä jälkeen he kysyvät asiakkaalta, haluaako tämä vielä jatkaa yhteydenpitoa. “Moni asiakas on kertonut, että lähettämämme viestit ovat heille tärkeitä ja että niistä tulee tervetullut olo”, Lotta kertoo. “Säännöllisemminkin käyville lähetämme viestejä. Moni jäisi tulematta, jos emme lähettäisi viestejä.”

“Minne mennään torstaina?” – osallistamalla omannäköistä toimintaa

Elämäntaitoryhmässä ryhmäläiset voivat osallistua toiminnan suunnitteluun esimerkiksi kertomalla toiveitaan tiistaisten keskusteluiden teemoiksi, ja he myös aina päättävät torstain toiminnasta. Pidempään ryhmässä mukana olleilla on kestosuosikkeja, kuten keilailu, sulkapallo ja kahvila. Ohjaajat pitävät kuitenkin huolta siitä, että kaikki saavat äänensä kuuluviin ja että myös uusien ryhmäläisten toiveet tulevat huomioiduiksi.

“Teille on niin helppo puhua”*keskusteluyhteys edellyttää vastavuoroisuutta

Elämäntaitoryhmässä panostetaan rentoon ja turvalliseen ilmapiiriin. Lotan mukaan ohjaajilta vaaditaan tässä ihmistuntemusta ja tilannetajua. Jokaiselle täytyy järjestää mahdollisuus tulla kuulluksi, mutta liikaa ei saa kysellä, ettei sitä koeta painostavana.

Turvallista ilmapiiriä luo myös se, miten ryhmäläisten kertomiin asioihin reagoidaan. “Emme tuomitse tai painosta ketään. Tuomme tarvittaessa esiin erilaisia toimintamalleja ja vaihtoehtoja, mutta kunnioitamme aina asiakkaan tekemiä valintoja”, Juhani kertoo. “Retkahduksen jälkeen Elämäntaitoryhmä voi olla se, josta haetaan uutta ponnistusta ja keinoja raittiina oloon. Ryhmä voi olla asiakkaallemme ainoa paikka, jossa on turvallinen ilmapiiri puhua asiasta.”

Vaikka Lotta ja Juhani ovat ryhmässä työntekijän eivätkä kaverin roolissa, he pitävät tärkeänä kertoa ryhmäläisille jotain myös itsestään. “Syntyy luottamus, kun asiakkaat voivat kysyä vastavuoroisesti, miten minun lomani meni”, Lotta kertoo. Myös työntekijöiden ja asiakkaiden yhteinen huumori on tärkeä osa ryhmän ilmapiiriä.

“Oon saanut monta uutta ystävää täältä”* – tärkeä vertaistuki

Lotta kertoo, että myös asiakkaat tukevat toisiaan sitoutumisessa, vaikka se ei ole varsinaisesti heidän tehtävänsä. “Ryhmäläiset kertovat muille, millaista ryhmässä on ja ottavat todella hyvin vastaan sekä uudet että ryhmään palaavat asiakkaat. Se sitouttaa, kun ryhmässä on mukavaa porukkaa, jotka kysyvät kuulumisia. Osa on saanut ryhmästä myös uusia ystäviä, joiden kanssa voi käydä vapaa-ajalla esimerkiksi kahvilla.”

Lotta ja Juhani pitävät vertaistukea tärkeänä osana Elämäntaitoryhmää. Kun ryhmäläiset kertovat omista kokemuksistaan ja elämäntilanteistaan, ryhmästä löytyy usein muita, joilla on kokemusta samanlaisesta tilanteesta. Esimerkiksi retkahtamisesta ja palvelujärjestelmään liittyvistä kokemuksista on käyty hyviä keskusteluja ryhmässä.

Sitouttamista tehdään koko ajan mutta ei ikuisesti

“Toimintaan sitouttaminen on yllättävän iso osa ryhmänohjaajan työtä. Sitä tekee koko ajan. Ei vain silloin, kun joku tulee ensimmäistä kertaa”, Juhani kertoo. Lotalle ja Juhanille on tärkeää tehdä ryhmästä kaikille osallistujille merkityksellinen. “Ei kukaan halua käydä, jos aiheet eivät kiinnosta tai jos ei koe voivansa puhua. Tämän eteen pitää tehdä koko ajan töitä”, Lotta kertoo.

Vaikka ryhmätoimintaan sitouttaminen on tärkeää, sitä ei saa tehdä liian pitkään. “Meidän tehtävänä on ohjata asiakkaita eteenpäin, esimerkiksi parin vuoden päästä. Jollekin se voi tarkoittaa päihteettömille suunnattuja palveluita, kuten Väylä-ryhmää tai Suunta-kurssia. Joku lähtee ehkä opiskelemaan tai töihinkin. Pyrimme aina siihen, että kukaan ei lähde meiltä tyhjän päälle ja takaisin voi aina tulla”, Juhani kertoo.

 

*) Tähdellä merkityt sitaatit ovat Elämäntaitoryhmästä saatuja asiakaspalautteita.

 

Teksti: Outi Tulijoki

Lue seuraavaksi

Tukikohta ry on valittu HumanPower24 -kilpailun Ihmisläheisin työpaikka -kategorian finalistiksi!

1.11.2024

Tukikohta ry on valittu HumanPower24 -kilpailun Ihmisläheisin työpaikka -kategorian finalistiksi. Kilpailun tavoitteena on nostaa esiin esimerkillisiä toimijoita, jotka luovat psykologisesti turvallisia, hyvinvointia tukevia ja kasvua mahdollistavia työympäristöjä.

Yliannostuksiin kuoli viime vuonna ennätysmäärä ihmisiä

29.10.2024

Huumemyrkytyksiin eli yliannostuksiin kuoli 253 ihmistä
vuonna 2023 – “Tuskallisinta oli, ettei palvelujärjestelmä ja yhteiskunta
pystynyt tarttumaan avunhuutoon ajoissa”, menetyksen kokenut
läheinen kertoo.