”Kaikki lähtee siitä ajatuksesta, että palvelut ovat asiakkaita varten” – Tukikohdan päihdetyön ytimessä on asiakaslähtöisyys

Kun Tukikohta ry perustettiin vuonna 2000, elettiin aikaa, jolloin huumeita käyttäville ihmisille oli tarjolla vain niukasti palveluita. Aluksi järjestön toiminta keskittyi ryhmätoimintaan, joka oli suunnattu huumeita käyttäville nuorille ja heidän läheisilleen.

“Yhteiskunnallinen ilmapiiri ei ole ollut aina kovin vastaanottavainen meidän toiminnallemme. Toimintamme alkuaikoina saimme osaksemme ihmettelyä ja paheksuntaakin. Huumeita käyttäville suunnatut palvelut miellettiin huumeiden käytön hyväksymiseksi tai jopa sen mahdollistamiseksi”, kertoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman, joka on ollut järjestön toiminnassa mukana lähes alusta alkaen. 

“Jouduimme usein vääntämään rautalangasta, että huumeiden käyttö ei lopu sanomalla ‘lopeta käyttö’. Yleensä päihteiden käyttö on vain jäävuoren huippu, ja taustalla on monenlaisia vaikeuksia elämän eri osa-alueilla. Moralisointi yleensä vain etäännyttää apua tarvitsevan järjestelmästä. Haittoja vähentävä työn perustana on, että ihminen saa hyviä kokemuksia palveluista, kiinnittyy niihin ja saa osakseen kunnioittavaa kohtaamista sekä luottamusta. Olemme havainneet, että se on avain muutokseen. Muutos ei suinkaan aina tarkoita raitistumista, vaan myös päihteiden käytön vähentämistä, turvallisempien käyttötapojen oppimista, elämäntilanteen jäsentymistä, rytmin saamista arkeen, toimintakyvyn vahvistumista sekä itsestään huolehtimisen oppimista. Raitistumisen ohella nekin ovat aivan yhtä tavoittelemisen arvoisia asioita”, Ron sanoo.

Palvelut ovat asiakkaita varten

Vuosien varrella Tukikohdan palvelukokonaisuus on laajentunut ja tänä päivänä se tarjoaa kattavan valikoiman erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia palveluita. Asiakas voi joustavasti siirtyä palvelusta toiseen, omassa tahdissaan. Palveluita on niin päihteitä käyttäville, päihdekuntoutujille kuin heidän läheisilleenkin. Palvelut tukevat toinen toisiaan. Monipuolisella palvelukokonaisuudella pyritään ehkäisemään tilanteita, joissa asiakas joutuu palveluiden väliinputoajaksi. 

“Kaikki lähtee siitä ajatuksesta, että palvelut ovat asiakkaita varten, ei toisinpäin. Emme voi rakentaa palveluita omista lähtökohdistamme, vaan meidän täytyy tuntea asiakaskuntamme ja heidän tuen tarpeensa. Meidän tulee olla ajan hermolla ja havainnoida päihdekentässä tapahtuvia muutoksia”, Ron korostaa. Hän kertoo käytännön esimerkin järjestön alkuajoilta:

“Havaitsimme 2000-luvun alkupuolella, että kun ihmiset palasivat vieroitushoidosta ja laitoskuntoutusjaksoilta, he jäivät ilman tukea. Juuri siinä kohtaa monella on suuri riski retkahtaa ja palata entiseen elämään. Perustimme Jälkipolku-avokuntoutusohjelman vastaamaan tähän palvelutarpeeseen. Avokuntoutuksen avulla pystyimme tukemaan kuntoutumisen alkuvaiheessa olevien ihmisten arkea ja päihteettömänä pysymistä. Tänä vuonna Jälkipolun perustamisesta tulee kuluneeksi 20 vuotta ja kuntoutus pyörii edelleen hienosti.”

Asiakaslähtöisyys on Tukikohdan toiminnan ytimessä. Se ei ole vain hienoa strategiakieltä, vaan tarkoittaa sitä, että toimintaa suunnitellaan aidosti asiakkaiden tarpeista käsin. Tukikohdassa seurataan tarkkaan asiakastyön havaintoja, tuoretta tutkimus- ja tilastotietoa sekä globaalia huumetilannetta. Palvelukokonaisuuden toimivuuden kannalta myös yhteistyö alan muiden toimijoiden kanssa on tärkeää. Yhteistyötä tehdään aina tavoitteellisesti niin järjestöjen, julkisen sektorin kuin muidenkin palveluntuottajien kanssa. Tavoitteena on se, että asiakkaita voitaisiin tukea ja auttaa paremmin ja monipuolisemmin.

Tuoreimpana esimerkkinä on Positiiviset ry:n kanssa tehty yhteistyö, jonka myötä Tukikohdan päihteitä käyttäville suunnatussa kohtaamispaikassa on aloitettu säännöllinen hiv-testaus. Hiv-tartunnat ovat olleet pääkaupunkiseudulla kasvussa huumeita pistämällä käyttävien keskuudessa, ja matalan kynnyksen testauksella pyritään reagoimaan tilanteeseen. 

Päihdekulttuuri muuttuu: tarvitaan rohkeita avauksia ja varautumista uusiin haasteisiin

Päihteiden käyttöön liittyvä kulttuuri on jatkuvassa murroksessa. Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana on tapahtunut isoja muutoksia: huumekauppa on siirtynyt verkkoon, käyttö ja kokeilumäärät ovat lisääntyneet ja huumekuolemien määrä on kasvanut. Suomi ei ole myöskään irrallaan globaaleista trendeistä, joiden myötä Suomeen rantautuu uusia päihteitä ja niiden käyttötapoja.

“Hyviä käytäntöjä ja palveluita kannattaa ylläpitää, mutta muutoksilta ei tule sulkea silmiä. Palveluiden tulee pysyä kehityksessä mukana”, Ron sanoo. 

“Tänä päivänä asiakaskuntaamme on paljon erilaisissa verkon anonyymeissä palveluissa. Se tarkoittaa sitä, että myös apua tulee olla siellä tarjolla. Meillä Tukiverkko-toiminta tarjoaa anonyymiä palveluohjausta ja sosiaalineuvontaa verkossa asioiville päihteitä käyttäville ihmisille.”

Yksi Tukikohdan arvoista on rohkeus. Se tarkoittaa muun muassa rohkeutta ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja menetelmiä, joita ei välttämättä ole vielä hyödynnetty Suomessa.

“Muutama vuosi sitten otimme etsivään työhömme käyttöön fentanyylitestit, kun selvisi, että Virossa fentanyylit olivat aiheuttaneet jo paljon haittoja, muun muassa yliannostuskuolemia. Fentanyyli on erittäin vahva opioidi, jonka annostelu on vaikeaa ja sen vuoksi käyttö johtaa herkästi yliannostuksiin. Jaamme fentanyylitestejä asiakkaillemme ja samalla opastamme heitä testien käyttöön. Testi havaitsee aineen fentanyylipitoisuudet. Asiakas voi reagoida testitulokseen ja käytön riskeihin ennen aineen mahdollista käyttöä. Vaikka fentanyyli ei ole ainakaan toistaiseksi iso ongelma Suomessa, meidän mielestämme on järkevää ennakoida käyttökulttuurin mahdollisia muutoksia, eikä toimia vasta sitten, kun tilanne on jo päällä”, Ron sanoo.

Arviointitiedolla on suuri merkitys

Jotta palvelut vastaisivat asiakkaiden tuen tarpeisiin mahdollisimman hyvin, järjestön omia palveluita ja niiden toimivuutta on arvioitava jatkuvasti. Arviointitietoa kerätään Tukikohdassa asiakkailta, työntekijöiltä ja sidosryhmiltä. Kyselyt sisältävät useita mittareita, joilla selvitetään mm. asiakkaiden toimintakykyä ja toiminnasta saatuja hyötyjä. Seurantatiedon avulla voidaan selvittää, tapahtuuko asiakkaiden elämäntilanteessa ja hyvinvoinnissa muutoksia toimintaan osallistumisen myötä. 

Arviointitieto auttaa myös hahmottamaan, mikä toimii ja mitä puolestaan kannattaisi kehittää. Tieto on ensiarvoisen tärkeää myös toiminnan rahoituksen ja sen jatkuvuuden näkökulmasta. Tukikohdan toiminnan päärahoittajia ovat Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (Stea) sekä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta. 

“Hyvä yhteistyö rahoittajien kanssa on tärkeää. Meidän toimintatapamme on ollut se, että ensin kokeilemme uutta työmuotoa olemassa olevan toimintamme piirissä. Sen jälkeen voimme miettiä esimerkiksi uutta hanketta työmuodon ympärille. Pilotoinnin kautta olemme voineet tarjota rahoittajalle jo hakuvaiheessa konkreettista näyttöä palvelun toimivuudesta”, Ron kertoo. “Tukikohdan 24-vuotisen historian aikana yksikään palvelu tai hanke ei ole päättynyt. Siitä voimme olla äärimmäisen ylpeitä. Se merkitsee, että olemme onnistuneet työssämme ja tieto on välittynyt myös rahoittajille.”

Suurin kiitos kuuluu Tukikohdan työyhteisölle. 

“Kohtaamme toisinaan hyvin kuormittavia asioita työssämme, joten työhyvinvointi ja hyvä yhteishenki ovat äärimmäisen tärkeitä asioita. Työntekijämme ovat aina toimineet saumattomassa yhteistyössä keskenään sekä aidosta auttamisen halusta ja yhteisestä arvopohjasta käsin”, Ron sanoo.

Teksti:

Elsa Pingoud