Sumea katunäkymä Helsingistä. Ihmisiä ylittämässä suojatietä ja autoja odottamassa vuoroaan.

Julkinen sektori tarvitsee järjestöjä koronan jälkeisessä jälleenrakennuksessa

Koronavirusepidemia on kurittanut yhteiskuntaa ja taloutta pian jo kahden vuoden ajan. Koronan seurauksena ihmisillä on valtavasti osattomuutta, yksinäisyyttä sekä päihde- ja mielenterveysongelmia, joihin he eivät ole saaneet apua. Nyt tarvitaan vahvaa julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, jotta pandemian aiheuttama hyvinvointivaje saadaan kurottua umpeen.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt kohtaavat, auttavat ja tukevat vuosittain satojatuhansia ihmisiä ja ovat siten huomattavia suomalaisen yhteiskunnan hyvinvoinnin rakentajia. Niiden merkitys on nyt entistäkin tärkeämpi, sillä koronan seurauksena yhä useampi avun tarvitsija on joutunut pärjäämään yksin jo pitkään ja ongelmat ovat päässeet kärjistymään.

Yksinäisyys, erilaiset sosiaaliset ongelmat ja päihteiden käyttö ovat koronaepidemian aikana heikentäneet monien tilannetta. Tämä näkyy erityisesti päihde- ja mielenterveysjärjestöjen työssä. Järjestöissä ollaan huolissaan siitä, miten yhteiskunta kykenee vastaamaan lisääntyneeseen avun ja tuen tarpeeseen.

- Julkisen puolen palveluissa jonot ovat koronan vuoksi pitkät ja esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalvelut ympäri maan ovat olleet aliresurssoituja jo kauan ennen koronaa, sanoo Tukikohta ry:n toiminnanjohtaja Ron Furman.

Furmanin mukaan nyt on entistäkin tärkeämpää, että julkinen ja kolmas sektori tekevät tiivistä ja tavoitteellista yhteistyötä.

- Julkinen sektori tarvitsee järjestöjen tukea ja kumppanuutta koronan jälkeisessä inhimillisessä ja sosiaalisessa jälleenrakentamisessa. Järjestöt tekevät työtä lähellä ihmisten arkea - siellä, missä apu ja tuki on kaikkein vaikuttavinta. Työllä on myös valtava kansantaloudellinen merkitys, kun huolehditaan ihmisten jaksamisesta, toimintakyvystä ja mielenterveydestä. Syrjäytyminen sekä päihde- ja mielenterveysongelmat tulevat yhteiskunnalle kalliiksi.

Järjestöt edistävät niiden toiminnan piirissä olevien terveyttä ja hyvinvointia sekä tarjoavat mielekästä tekemistä ja osallisuuden, yhteisöllisyyden ja yhdenvertaisuuden kokemuksia. Niissä tehtävä työ on hyvin kustannustehokasta.

Tällä hetkellä järjestöt tekevät työtä tilanteessa, jossa niiden rahoitukseen kohdistuu poikkeuksellisen paljon epävarmuutta. Pelkona on, että sote-palveluiden siirtyessä kunnilta hyvinvointialueille sote-järjestöjen saamia kuntien järjestöavustuksia leikataan tai ne lakkautetaan kokonaan. Samaan aikaan järjestöjen rahoituksen tulevaisuus on vaakalaudalla myös pienenevien Veikkaus-tuottojen vuoksi.

- Järjestöjen taloudellisten toimintaedellytyksen turvaamiseksi on löydettävä ratkaisu, jolla varmistetaan mahdollisimman kestävällä tavalla niiden rahoitus myös vuoden 2022 jälkeen, kun Veikkaus-tuottojen vähenemisen kompensoinnin järjestöille on määrä päättyä. Meillä ei ole varaa menettää järjestöissä tehtävää työtä. Kyse ei ole ainoastaan järjestöjen olemassaolosta vaan laajemmin suomalaisen yhteiskunnan hyvinvointia vahvistavien rakenteiden säilyttämisestä ja koronan aiheuttaman hyvinvointivajeen paikkaamisesta pandemian päätyttyä, painottaa Furman.

 

Lisätiedot

Ron Furman
toiminnanjohtaja
puh. 040 820 2564
ron.furman@tukikohta.org

Lue seuraavaksi

Kokemuksia fentanyylitestien jakamisesta

9.11.2022

Fentanyyli on lyhytvaikutteinen mutta erittäin voimakas opioidi, jonka annostelu on haastavaa, ja pienikin määrä voi johtaa yliannostukseen.

“Kuka kohtaisi minut?” – Päihteitä käyttävien ihmisten kohtaamat asenteet yhteiskunnassa ja esteet avun saamiselle

2.11.2022

Tule kuulemaan huumeita ja muita päihteitä käyttävien sekä heidän läheistensä tilanteesta.