”Jälkipolku on ollut iso tukipilari” – Jälkipolku-kuntoutusohjelma on tarjonnut polkuja päihteettömään elämään jo 15 vuoden ajan

Tukikohdan Jälkipolku-päihdekuntoutuksen tilat sijaitsevat Helsingin Kalliossa. Tilat ovat viihtyisät ja kodinomaiset. Oleskelutilasta löytyy sohvia, telkkari ja Playstation. Keittiössä on tilaa yhdessä kokkaamiseen ja suuri ruokapöytä, jonka ääreen kaikki mahtuvat yhdessä syömään. Tiloista löytyy myös erillinen ryhmähuone, joka on sisustettu mukavin nojatuolein ympyräasetelmaan.

Kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kuntoutujien toimintakykyä, hyvinvointia ja itsenäisyyttä.

”Jos ei olisi Jälkipolkua, en välttämättä olisi selvin päin”, sanoo Jälkipolun viime vuonna käynyt Minna, kun häneltä kysytään, miten Jälkipolku on tukenut häntä kuntoutumisessa.

”Nyt on menossa mun pisin huumeeton kausi. Jälkipolku on ollut iso tukipilari tässä.”

Jälkipolku on Tukikohdan avokuntoutusohjelma päihderiippuvuudesta toipuville. Kuntoutus on pyörinyt vuodesta 2005 saakka ja sinä aikana sen on käynyt yli 500 ihmistä. Kuntoutuksen tavoitteena on tukea ja vahvistaa kuntoutujien toimintakykyä, hyvinvointia ja itsenäisyyttä. Jälkipolku pitää sisällään kaksi erillistä ohjelmaa: toinen päihdeongelmasta toipuville lääkkeettömille asiakkaille ja toinen korvaushoidossa oleville asiakkaille.

Kuntoutusohjelmaan sisältyy ryhmäpsykoterapiaa sekä monipuolisesti erilaista arkea ja sosiaalisia suhteita vahvistavaa toimintaa. Asiakkaat saapuvat Jälkipolkuun joko laitoskuntoutusjakson jälkeen tai suoraan avohoidon piiristä. Jälkipolku-kuntoutukseen siirrytään yleensä siinä vaiheessa, kun asiakas on saanut oman kuntansa myöntämän maksusitoumuksen, mutta halutessaan kuntoutuksen voi maksaa myös itse. Yleensä kuntoutus kestää puoli vuotta, mutta asiakkaan tilanteesta ja maksavasta tahosta riippuen se voi kestää kauemminkin.

Jälkipolun olohuone

Ennen kuntoutuksen alkua jokaisen asiakkaan kanssa keskustellaan kuntoutukseen liittyvistä odotuksista ja toiveista sekä kerrotaan kuntoutuksen sisällöstä. Asiakkaat saavat myös kertoa itsestään ja omasta elämäntilanteestaan.

Minna kuvailee aiempaa elämäänsä syöksykierteeksi, johon kuului useiden päihteiden, kuten alkoholin, bentsodiatsepiinien, amfetamiinin ja opiaattien käyttöä. Muutaman viimeisen käyttövuoden aikana hän yritti raitistua useita kertoja ja oli usealla vieroitus- ja laitoskuntoutusjaksolla. Hänen tilannettaan helpotti korvaushoitoon pääsy ja sen ohella Jälkipolku-kuntoutuksen aloitus.

”Kun aiemmin jäi kokematta normaaleita juttuja, niin nyt on päässyt kokeilemaan monenlaista ja joutunut tulemaan kuoresta ulos. On ollut räppityöpajaa, frisbeegolfia, ulkoilua ja karting-ajelua. Just sopivasti kaikkea toipumisen alkuvaiheeseen. Psykoterapiaryhmissä ollaan käyty läpi tunteita, tulevaisuuden näkymiä ja suunnitelmia, jonkin verran myös menneisyyttä. Jälkipolusta saa sekä ammatillista tukea että vertaistukea - tuki on täällä aina tarjolla”, Minna kertoo.

Jälkipolun asiakas Sami on samoilla linjoilla:

”Jälkipolku tuo rutiinia päiviin, kun joka päivälle on jotain tekemistä. Se tukee kaiken muun ohessa. Työntekijät ovat kannustaneet paljon. Esimerkiksi viime vuoden keväällä, kun koronan vuoksi lisättiin etätoimintaa, työntekijät kannustivat, että aina voi soittaa tai tekstata, jos haluaa jutella. Olen saanut myös uusia ystäviä ja vertaistukea.”

Jokainen asiakas saapuu Jälkipolkuun omista lähtökohdistaan

Jokainen asiakas saapuu Jälkipoluun omista lähtökohdistaan. Asiakkaat saavat tutustua toimintaan rauhassa. Jälkipolku-kuntoutus on yhteisöllistä, mutta jokaiselle kuntoutujalle muotoillaan yksilöllinen kuntoutussuunnitelma. Yleensä kuntoutuksen alussa keskitytään arjen perusasioihin ja pyritään löytämään niitä tekijöitä, jotka kannattelevat ihmistä arjessa. Asiakkaiden kanssa työstetään muun muassa identiteetin muutosta ja päihteettömyyttä ylläpitäviä tekijöitä.

Jälkipolun viikko on nelipäiväinen. Toimintaa on maanantaista torstaihin. Kerran viikossa jälkipolkulaiset kokoontuvat ryhmäpsykoterapiaan, jossa käsitellään erilaisia asiakkaita pohdituttavia teemoja.

”Psykoterapiaryhmissä käsittelemme asiakkaiden elämäntilannetta kokonaisvaltaisesti. Harjoittelemme tunteiden tunnistamista, omien vahvuuksien löytämistä sekä vuorovaikutusta muihin ihmisiin. Monella asiakkaalla on vaikea tausta ja menneisyys, joten myös menneisyyden tapahtumia käsitellään. Pääpaino on kuitenkin voimavarakeskeisyydessä ja siinä, miten tästä eteenpäin”, kertoo psykoterapeutti Katja Lindström, joka on ohjannut ryhmäpsykoterapiaa Jälkipolku-kuntoutusohjelmassa yli 10 vuoden ajan ja toiminut myös kuntoutusohjelman hoitovastaavana.

Jälkipolun ryhmähuone

Minna on kokenut saaneensa psykoterapiaryhmistä tärkeää tukea toipumisen alkuvaiheeseen.

”Ryhmässä on helppo olla, eikä ketään pakoteta puhumaan. Ammatillisen näkökulman lisäksi ryhmässä saa vertaistukea ja mahdollisuuden kuulla muiden ryhmäläisten näkökulmia. Käsittelemme paljon tunteita, kuten häpeää ja syyllisyyttä. Riippuvuudessahan on kysymys tunne-elämän häiriöstä”, Minna sanoo.

Ryhmäpäivien jälkeen asiakkaat kokkaavat ja syövät yhdessä. Monet ovat saaneet innostusta ruoanlaittoon ja reseptejä, joita voi hyödyntää omassa arjessa. Päivän päätteeksi tilat siivotaan yhdessä. Jokaiselle on varattu omia työtehtäviä, kuten imurointia, kierrätystä ja roskien viemistä.

Ryhmäpsykoterapian lisäksi asiakkaiden kanssa tutustutaan erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, joista asiakkaat voivat löytää uusia kiinnostuksen kohteita ja mielekästä tekemistä arkeensa. Asiakkaiden kanssa on käyty kiipeilemässä, pelaamassa sulkapalloa ja katsomassa taidenäyttelyitä. Lisäksi viime vuonna Jälkipolun tiloissa järjestettiin työpaja, jossa asiakkaat pääsivät työstämään omia sanoituksiaan biisimuotoon.

”Monet ovat saaneet ’minä uskallan ja onnistun’ -kokemuksia, ja se on hienoa”, Katja kertoo.

Kun asiakkaat saavat varmuutta ja onnistumisen kokemuksia, omat siivet alkavat vähitellen kantaa.

Lisäksi asiakkaiden kanssa käydään läpi konkreettisia käytännön asioita, kuten talouden hallintaa ja rahankäyttöä, Kela-asioita sekä oman arjen suunnittelua. Ryhmässä opetellaan terveitä vuorovaikutustaitoja, jotka auttavat elämässä kuntoutuksen jälkeenkin. Tavoitteena on löytää niitä tietoja ja taitoja, joista tasapainoinen ja päihteetön arki muodostuu. Kuntoutuksen loppuvaiheessa asiakkaiden kanssa pohditaan kuntoutuksen jälkeistä aikaa ja suunnitellaan tulevaisuutta. Monet siirtyvät kuntoutuksen jälkeen kuntouttavaan työtoimintaan, opiskelemaan tai työelämään. Jälkipolun ohjaajat toimivat kanssakulkijoina ja auttavat aina tarvittaessa. Kun asiakkaat saavat varmuutta ja onnistumisen kokemuksia, omat siivet alkavat vähitellen kantaa.

Kuntoutuksen keskiössä on hyvä kohtaaminen

Jälkipolku-kuntoutuksen keskiössä on aina asiakas. Kunnioittava ja tasa-arvoinen kohtaaminen sekä ohjaajien ja asiakkaiden välisen luottamuksellisen suhteen rakentuminen ovat kuntoutuksen perusta. Asiakkaita ei ohjata ylhäältä päin tai neuvota, miten heidän kuuluisi toimia ja elää. Olennaista on, että asiakkaat oivaltavat heille itselleen parhaiten sopivat keinot kuntoutumiseen ja päihteettömän arjen ylläpitoon.

”Jälkipolku-kuntoutuksen keskiössä on asiakas. Se merkitsee kuuntelevia korvia ja asiakkaiden yksilöllisiin tuen tarpeisiin vastaamista”, Katja sanoo.

Kuntoutuksen alussa ja lopussa asiakkaat saavat täytettäväkseen arviointikyselyt, joiden avulla kartoitetaan elämäntilanteessa, hyvinvoinnissa ja toimintakyvyssä tapahtuvia muutoksia. Asiakkaiden näkemysten kuuleminen on tärkeää toiminnan arvioinnin ja kehittämisen kannalta. Kyselyistä on selvinnyt, että asiakkaiden toimintakyky on kuntoutusjakson aikana vahvistunut. Erityisesti tiedon käsittelyssä, muistamisessa, päätöksenteossa sekä työ- ja opiskelukykyyn liittyvissä asioissa on tapahtunut myönteistä muutosta. Kuntoutuksesta on saatu tukea vaikeaan elämäntilanteeseen, kuulluksi ja kohdatuksi tulemista, voimaantumisen kokemuksia sekä vertaistukea. Asiakkaat ovat myös kokeneet, että heidän arjenhallintansa ja mielialansa ovat vahvistuneet.

”Jälkipolku on yksi parhaista jutuista, joita on tapahtunut pitkään aikaan. Ohjaajille terkkuja!”, Sami kehaisee.