25 vuotta tukea ja kohtaamista – “Kunnioittava kohtaaminen on avain muutokseen”

Tukikohdan työn syntyaikoina nuorten huumeiden käyttö oli kasvanut 1990-luvun toisen huumeaallon myötä, mutta huumeita käyttäville oli tarjolla vain niukasti palveluita. Jaana Novitskij ja Anne Puonti aloittivat ryhmän huumeita käyttäville nuorille ja heidän läheisilleen. Seuraavana vuonna, eli vuonna 2000, perustettiin Omaiset Huumetyön Tukena ry (nykyinen Tukikohta ry). 

Toiminta on kuluneen 25 vuoden aikana kasvanut ja laajentunut asiakasryhmän tarpeiden mukaan, ja tänä päivänä palvelukokonaisuutemme sisältää kattavan valikoiman erilaisiin elämäntilanteisiin sopivia palveluita: matalan kynnyksen päihdepalveluita päihteitä käyttäville, avohoidollista kuntoutusta päihdekuntoutujille ja tukipalveluita päihteitä käyttävien läheisille. Palveluita toteutetaan paitsi toimipisteissämme, myös asiakkaan omassa elinympäristössä, kuten kaduilla, sairaaloissa ja Tor-verkossa. Asiakas voi saman järjestön sisällä siirtyä palvelusta toiseen oman elämäntilanteensa mukaan ja edetä omaan tahtiinsa aina päihteettömyyteen asti. 

”Asiakas on meillä toimeksiantaja”

Tukikohdan palveluihin on aina kuulunut haittoja vähentäviä palveluita eli päihteitä vielä käyttäville suunnattuja palveluita. “Päihteitä käyttävät ihmiset tarvitsevat paikan, jossa he pääsevät tekemään asioita turvallisessa ympäristössä ja jossa heidät huomioidaan ihmisinä”, toiminnanjohtaja Ron Furman kertoo. “Ihmisen kunnioittava kohtaaminen on avain muutokseen.”

Muutos voi tarkoittaa eri asiakkaiden kohdalla eri asioita. Joku asiakas haluaa lopettaa päihteiden käytön, toisella voi olla tavoitteena vähentää päihteiden käyttöä, kolmas tarvitsee apua Kela-ongelman ratkaisemiseen. “Asiakas on meillä toimeksiantaja, ja hän päättää, millaista tukea tarvitsee”, kiteyttää toimintavastaava Anne Puonti.

Haittoja vähentävät palvelut ovat vuosien varrella herättäneet paheksuntaa, ja niitä on pidetty jopa huumeiden käytön mahdollistamisena. Jälkipolku-kuntoutusohjelmamme hoitovastaava Jonna Siivikko pitää haittoja vähentävien palveluiden ja päihdekuntoutuksen välistä vastakkainasettelua turhana. Hän kertoo, että moni päihdekuntoutukseen tullut kertoo saaneensa haittoja vähentävistä palveluista tukea, joka on auttanut häntä tiellä kuntoutukseen ja raittiuteen.

Toimintaa kehitetään arviointitiedon avulla 

Tukikohdan toiminnassa on aina haluttu panostaa toiminnan laatuun eli siihen, että palvelut vastaavat mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Keräämme asiakkailtamme ja työntekijöiltämme säännöllisesti tietoa, jonka avulla ymmärrämme, mikä toimii hyvin ja mitä kannattaisi kehittää. Arviointitieto on toki tärkeää myös toiminnan jatkuvuuden kannalta, koska myös rahoittajat ovat kiinnostuneita toimintamme laadusta.

Olemme kiinnostuneita esimerkiksi palveluidemme vaikutuksesta asiakkaiden hyvinvointiin. Edeltävän parin vuoden* aikana asiakkaidemme hyvinvointi ennen toimintaan osallistumista oli keskimäärin 2,7 ja toimintaan osallistumisen aikana 3,9 (asteikolla, jossa 1 = erittäin huono ja 5=erittäin hyvä). Esimerkiksi läheistyössä edistämme asiakkaan hyvinvointia kohtaamalle hänet tukiresurssin sijaan ihmisenä, joka tarvitsee itsekin tukea. “Moni päihteitä käyttävän läheinen on tottunut toimimaan vastuunkantajana ja huolehtijana, jolloin oma hyvinvointi saattaa jäädä vähemmälle huomiolle”, läheistyön kehittäjä ja läheistyöntekijä Marja Oivo kertoo. 

Keräämme säännöllisesti tietoa siitä, millainen vaikutus asiakkaan arkeen järjestön toimintaan osallistumisella on ollut. Väittämään “Järjestön toimintaan osallistumisella on ollut myönteinen vaikutus arkeeni/elämääni” vastausten keskiarvo oli 4,6 (asteikolla, jossa 1=täysin eri mieltä ja 5= täysin samaa mieltä) edeltävän parin vuoden aikana*. Kuntouttavissa palveluissa katse on senhetkisen arjen lisäksi myös asiakkuuden päättymisen jälkeisessä arjessa. Esimerkiksi päihdekuntoutujille suunnatulla Suunta-kurssilla kehitetään työelämässä ja työnhaussa tarvittavia taitoja.

Ihmisenä ihmiselle ilman ennakkoasenteita

“Vuosien aikana olemme kehittäneet toimintaamme myös käytännön asiakastyössä saamamme kokemuksen perusteella”, Furman kertoo. “Olemme esimerkiksi oppineet, miten monipuolisesti erilaisia asioita voimme asiakkaidemme kanssa tehdä.” 

25 vuoden aikana esimerkiksi palveluvalikoima ja toimitilat ovat muuttuneet, monet työntekijöistäkin ovat ehtineet jo vaihtua. Päihteitä käyttävien ihmisten kunnioittavan ja kokonaisvaltaisen kohtaamisen arvo sen sijaan on pysynyt järjestön perustamisesta tähän päivään. Furmanin mukaan kokonaisvaltainen kohtaaminen on hyviä kokemuksia, onnistumisia, turvaa, kuuntelua, ymmärrystä, huumoria, ilman mitään ennakkoasenteita. “Päihteitä käyttävän ihmisen perustarve on ihan sama kuin kenellä tahansa muulla: tulla nähdyksi ja kuulluksi. Ihmisen hyvinvointi paranee merkittävästi, kun hän kokee tulevansa hyväksytyksi ja kuuluvansa yhteisöön”, Furman sanoo. “Kun pahaan oloon tuodaan hyviä asioita, se alkaa vahvistamaan ihmistä.”

Kiitos järjestön perustajille, järjestön hallitukselle, entisille ja nykyisille työntekijöille, yhteistyötahoille, asiakkaille ja kaikille muille, jotka ovat olleet toiminnassamme mukana. Saamme jatkaa merkittävää työtä! 

*= Hyvinvoinnin muutos -kysymyksellä oli 486 vastaajaa, ja järjestön toimintaan osallistumisen vaikutus -kysymyksellä oli 482 vastaajaa. Aineisto on kerätty aikavälillä 1.1.2024–6.11.2025.